uni-paras-laake-on

Uni paras lääke on

Satu Ruissalo, Markkinointijohtaja, Vivago Oy
29. marraskuuta

Sananlaskut kertovat yllättävän tarkkanäköisesti kuinka uneen suhtaudumme: kunnon ihminen nukkuu vähän ja saa siksi paljon aikaan. Meillä on vallalla ahkeruuden ja pärjäämisen kulttuuri, jossa nukkuminen on laiskuutta tai ainakin toisarvoista. Ilmankin selviää jonkin aikaa. Itse asiassa yllättävän vähän aikaa.

Meille myydään paljon erilaisia mittareita aktiivisuuden mittaamiseksi ja tehokkuuden osoittamiseksi: on askelmittaria, sykelaskuria ja muuta sellaista. On, VO2, maksimaalinen hapenottokyky, on tavoitetta tavoitteen perään. Kaikki hyviä juttuja oikein käytettynä. Autonomisessa hermostossamme on kuitenkin sekä kaasu että jarru. Jotta voisimme hyvin, näiden on oltava tasapainossa. Kun jarru ei toimi, kaasu hirttää kiinni ja seuraukset tunnetaan. Eli kun et nuku, stressaannut ja sairastut. Varsin yksinkertaista mutta kuitenkin niin vaikea muistaa joskus.

Kaikkia sairastumisen mekanismeja ei vielä täysin tunneta mutta yllättävän paljon kuitenkin. Tiedetään esimerkiksi, että unen aikana elimistön puhtaanapitojärjestelmä aktivoituu: veren määrä kehossa jakautuu uudelleen, ja maksa ja munuaiset tekevät töitä täydellä teholla. Samalla käynnistyy myös aivojen siivous. Jos prosessi häiriintyy, kehoon alkaa kertyä kuona-aineita. Riittämätön kuona-aineiden poistuminen aivoista näyttäisi olevan ainakin Alzheimerin taudin riskitekijä.

Jokainen tietää miltä tuntuu huonosti nukutun yön jälkeen: päätä särkee eikä keskittymiskyky ole kovin terävä. Onneksi jo yksi hyvin nukuttu yö korjaa tilanteen. Pitkittyessään unettomuus kuitenkin johtaa monenlaisiin vaivoihin: seuraa matala-asteinen tulehdus, joka heikentää  immuunipuolustusta ja saattaa johtaa sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, kakkostyypin diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Myös mielialahäiriöt, kuten masennus ja bipolaaritauti sekä erilaiset rappeumasairaudet ja dementiat näyttäisivät liittyvän unen häiriöihin. Lisäksi unen ja kivun mekanismeilla on paljon yhteistä, eikä kunnon kohotuksestakaan tule oikein mitään, jos lepo ei ole riittävää.

Hyvät uutiset ovat, että huono kierre on usein oikaistavissa, mutta asioiden uudelleen priorisointia se usein vaatii. Kun karhunpoika sairastaa, häntä pitää helliä. Lastenlaulussa sanotaan, että uni on paras lääke. On se sitä aikuisillekin, vaikka se joskus ruuhkavuosissa meinaakin unohtua. Unen laadun parantaminen on toimiva keino helpottaa useiden pitkäaikaissairauksien oireita ja hoitotasapainoa. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä esimerkiksi dementiapotilailla sekä mielialahäiriöistä kärsivien ihmisten kohdalla. Myös kuntoutuksessa on selkeää näyttöä siitä, että riittävä lepo parantaa tuloksia.

Kuten aktiivisuutta, myös unta on hyvä mitata, jos sen arvo arjessa meinaa unohtua. Onneksi monet laitevalmistajat ovat oivaltaneet tämän, ja markkinoilla on saatavilla kuluttajaelektroniikkaa unen määrän ja laadun mittaamiseksi.

Myös sairaanhoidossa uni kannattaa asettaa sille kuuluvaan arvoon. Esimerkiksi vanhuksilla uni usein heikkenee mutta niin ei tarvitsisi olla. Yksi laitoshoidon laatukriteereistä voisi olla se, kuinka hyvin asukkaat nukkuvat, koska unen laatu ja sen korrelaatio elämänlaatuun sekä esimerkiksi dementian etenemiseen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Toinen potilasryhmä, jotka hyötyisivät unen seurannasta ovat mielialahäiriöistä, esimerkiksi masennuksesta tai bipolaaritaudista kärsivät. Heillä uni paitsi heijastelee myös ennakoi muutoksia sairauden tilassa. Myös kipu- ja kuntoutuspotilailla unen merkitys vointiin ja toipumiseen on merkittävä.

Silloin, kun unen mittausta halutaan käyttää sairaanhoidossa päätöksenteon apuvälineenä, mittarin on lain mukaan oltava lääkintälaitteeksi rekisteröity. Sen valmistajan tulee kyetä osoittamaan, että tuotteen kehityksessä, valmistuksessa, markkinoinnissa sekä huollossa noudatetaan soveltuvaa laatujärjestelmää. Kuluttajaelektroniikka ei sovellu ammattilaiskäyttöön, koska sille ei ole olemassa laatustandardeja. Laitteiden luotettavuudessa ja tarkkuudessa on liian suuria eroja.

Ammattilaiskäytössä kaikkein tarkin tapa mitata unta on EEG:hen perustuva polysomnografia. Menetelmä on tarkka mutta edellyttää kömpelöiden antureiden käyttöä ja soveltuu siksi vain laboratoriokäyttöön ammattilaisen valvonnassa. Toiseksi luotettavimpana menetelmänä unen laadun ja määrän mittaamisessa pidetään aktigrafiaa, joka soveltuu helppoutensa vuoksi kotikäyttöön ja on siksi yleisesti käytössä myös pitkäaikaismittauksena. Aktigrafian toiminnasta on runsaasti tutkimustuloksia, ja sen korrelaatio polysomnografiaan on vertaisarvioiduissa artikkeleissa todettu varsin hyväksi.

Aktigrafialla on paljon potentiaalia terveydenhoidossa, kun halutaan mitata potilaan unta. Vivago MOVETM on lääkintälaitesertifioitu aktigrafi, joka mittaa luotettavasti unen laatua ja määrää. Lisäksi laite tuottaa arvokasta tietoa fyysisestä aktiivisuudesta ja vuorokausirytmistä. Tutustu tarkemmin Vivago MOVE -ratkaisuun sivuillamme!